lauantai 25. maaliskuuta 2017

Tulppaaneja ja muistutus viikonlopun tapahtumasta

Mies sai juuri maalattua kolmannen ja viimeisen maalikerroksen kuistin seiniin. Maali on kuivunut tosi nopeasti, kun aurinko on paistanut monena päivänä ja kuistin lämpötila on kohonnut korkealle. Kuistin pieni pöytä siirtyi maalauksen ajaksi tupaan välttyäkseen maaliroiskeilta. Sitä pitikin heti päästä kuvaamaan virkatun liinan ja kukkien kanssa.



Meillä oli viime viikolla kahdeksas hääpäivä. Emme ole juurikaan juhlineet hääpäiv viime vuosina, sillä jopa minä olen ne unohtanut tässä arjen tohinassa monena vuotena. Nyt muistin asian edellisenä päivänä ja taisin vihjailla miehelle jotakin tyyliin "jännä päivä huomenna". Mies tajusi homman ja tuli hääpäivänä kaupasta tulppaanikimpun kanssa. :D Minä taas olin pyöräyttänyt jonkin sortin piirakan yllätykseksi. Eipä tässä elämänvaiheessa sen kummempaa osaa kaivata.

Muistuttaisin vielä kaikkia Etelä-Pohjanmaalla liikkuvia sunnuntain upeasta Ykkösbasaari feat blogit -tapahtumasta. Tästä pääset postaukseen, jossa kerron enemmän tapahtumasta. Meillä Ykkösbasaarin yhteistyöbloggaajilla on tosiaan tapahtumassa omat pöydät, joihin tuomme meille tarpeetonta vaatetta ja tavaraa. 




Minun pöydältä löytyy muutaman omani ja miehen vaatteen lisäksi ainakin poikien 74-86 senttisiä ja tyttöjen 86-92 senttisiä Newbie- ja PompdeLux -merkkisiä vaatteita. Lisäksi löysin kaappien perukoilta vielä muutamia tekemiäni tuttinauhoja, pannunalusia sekä pinnityynyjä, joten nekin lähtevät myyntiin.

 
Innostuin myös ompelemaan joitakin Rusetti-pompuloita pienistä tilkkupaloista. Nämä ovat tosi söpöjä pikkutyttöjen hiuksissa! 




Tulkaahan ihmeessä tapaamaan bloggaajia ja tekemään löytöjä Ykkösbasaarille tämän viikon sunnuntaina klo 10-18!


Mukavaa viikonloppua!

  
*Yhteistyössä Ykkösbasaari* 

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Ykkösbasaari feat blogit 26.3.

Tämän viikon sunnuntaina, 26.3., on hyvä syy lähteä kirpputorille. Silloin pyörähtää käyntiin huikea Ykkösbasaari Feat Blogit -tapahtuma Seinäjoen Ykkösbasaari-kirpputorilla. 


 Meillä Ykkösbasaarin yhteistyö-bloggaajilla on tapahtuman yhteydessä omat kirpparipöydät. Tervetuloa siis juttelemaan bloggaajien kanssa ja katsomaan, mitä aarteita meidän pöydistä löytyy!

Lisäksi ohjelmaan kuuluu herkullisia leivonnaisia, kynsien lakkausta, pikakampauksia sekä kevään muotiuutuuksia. Mallan makeat on mukana ihanilla Greengate-tuotteilla. Tätä tapahtumaa ei kannata jättää väliin!



Ykkösbasaarin facebook-sivuille pääset tästä!

Sunnuntaina 26.3. klo 10-18 nähdään! :)


*Yhteistyöpostaus*

perjantai 17. maaliskuuta 2017

Tervehdys keskeneräisestä kuistista

Kuistia en ole muuton jälkeen liiemmin blogiin kuvaillut. Se on ollut aika lailla siinä tilassa, kuin mihin se muutettaessa jäi. Mies sai hiihtolomalla laitettua viimeiset seinäpaneelit paikoilleen, ja seuraavaksi olisi vuorossa paneeleiden maalaus.

Kuisti on melko suuri, joten se on ollut hyvä säilytystila jos jonkinlaiselle romulle. Pienimmäisen päiväuniaikaan sain kuistin tyhjennettyä lopuista sekalaisista tavaroista ja ahdoin käytössä olevat kengät ja ulkovaatteet kodinhoitohuoneeseen. Miehen olisi tarkoitus sutia ensimmäinen maalikerros paneeleihin huomenna. Kovin paljoahan tuota paneelia ei kuistissa jää näkyviin, kun ulko-ovi, ikkunat ja listat vievät niin paljon tilaa. Maalin väri selvinnee seuraavassa kuisti-aiheisessa postauksessa.





Ikkunoiden ansiosta kuisti on ihanan valoisa. Se on myös melko korkea tila ja varsinkin näin tyhjänä hyvin avaran oloinen.

Ulko-ovelta katsottuna oikealle mies tekee jossakin vaiheessa seinän levyisen penkin, jonka sisälle saa hyvin kenkiä piiloon. Miehen kotoa löytynyt pieni pöytä on tätini kunnostama. Pöydän lopullista väritystä emme ole vielä päättäneet. Sen olisi kuitenkin tarkoitus jäädä kuistiin.





Kuistin kukkakuviollisia tuoleja saimme neljä kappaletta tytön ja pojan puusänkyjen oston yhteydessä. Näiden tuolien lopullista väriä tai paikkaa emme vielä ole päättäneet. Ehkä yksi voisi päätyä tytön huoneeseen, sillä tytön sängynpäädyssä on sama kukkakuvio, kuin tuoleissa.

Tähän loppuun olisi hauska laittaa kuva siitä, miltä kuisti näitti vielä tänä aamuna, ja miltä se on näyttänyt lähes koko syksyn ja talven. Jostakin syystä valokuvien ottaminen ei kuitenkaan tullut ensimmäisenä mieleen sen tavarapaljouden keskellä.


Viettäkäähän mukava viikonloppu! <3
 

maanantai 13. maaliskuuta 2017

Hiihtolomalla

Tulipas taas pidettyä hieman taukoa blogin kanssa. Mies oli viime viikon hiihtolomalla, ja vietimme suuren osan lomasta mummuloissa. Loma oli nimensä mukaisesti hiihtoloma, sillä pääsimme mummulassa hiihtämään ihanassa auringonpaisteessa. Tyttö oli elämänsä ensimmäistä kertaa oikealla ladulla suksien kanssa ja kunhan hän tajusi heittää sauvat pois häiritsemästä, niin hiihto sujui hienosti. Loppumatkasta näille toveruksille iski niin kova kilpavietti, että melkein itku kurkussa piti viimeiset metrit hiihtää, ettei vain jäisi kakkoseksi. :D


 

Miehen kanssa kävimme vielä kahdestaan kunnon lenkillä upealla järven jäällä. Olipa mukava viilettä pitkin tasaista "hiihtolatua", kun sai vapaasti valita, mihin suuntaan hiihtelee. Hiihtoharrastuksen aloitin miehen kannustuksesta meidän ruvettua seurustelemaan. Niin kuin täällä blogissakin on tullut selväksi, niin en ole koskaan ollut mikään himourheilija, mutta tulipa ennen lapsia käytyä miehen kanssa jopa Finlandia-hiihdossa. Naisten 20km:n sarjasta saatu osallistujamitali oli elämäni ensimmäinen mitali ja se paransi kertaheitolla kaikki ala-asteen hiihtokilpailujen viimeisistä sijoista tulleet traumat. :D Tällainen rento sunnuntaihiihtely järven jäällä on minusta kaikista parasta, kun ei tarvitse väistellä veren maku suussa ohi kiitäviä kilpaurheilijoita. Mikä parasta, järven jäällä ei ole liiemmin mäkiä! Alamäet ovat minusta melkein pahempia, kuin ylämäet, sillä pelkään kaatumista niin kovasti. Raskausaikoina en olekaan suostunut hiihtämään ollenkaan, joten viime vuosina hiihtämäinen on ollut hyvin vähäistä.



Maisemat olivat upeat ja saipa matkan varrella myös ihastella kauniita rakennuksia.


Hiihtämisen, mäenlaskun ja makkaranpaiston lisäksi ehdimme käydä myös pariin otteeseen uimahallissa. Pikkuveli pääsi toisella kerralla mukaan elämänsä ensimmäistä kertaa. Oletimme, että hän on veden kanssa aluksi arka, niin kuin tyttö ja poikakin ovat pienempänä olleet. Kuinka väärässä olimmekaan! Hän oli ihan mahdoton vesipeto; kuin joku naurava ikiliikkuja, joka hullaantui vedestä aivan täysin. Hän ei osannut pelätä vettä ollenkaan ja meni lasten 30cm syvässä altaassa aivan villinä pää kolmantena jalkana. Kirjaimellisesti, sillä hän kulki vedessä juosten ja kaatui joka kolmas askel niin, että pää kävi veden alla, muttei ollut siitä moksiskaan. Nousi vain nauraen ylös ja sama meno jatkui. Syvemmässäkin lasten altaassa hän olisi mennyt omia menojaan ja häntä sai pidellä kaksin käsin, ettei olisi uponnut veden alle. Videota olisi ihan ehdottomasti pitänyt saada tuosta menosta. En halua edes ajatella, kuinka paljon vettä hän hörppi uinnin aikana. Kesäisiä uintireissuja kauhulla odotellessa!



Olisi tosi mukava laitella tänne pitkästä aikaa rakennuskuvia, mutta sillä rintamalla ei ole hirveästi tapahtunut viime aikoina. Rakennusväsymykselle ei loppua näy. Kuistia mies on kuitenkin saanut vähän eteenpäin, ja jos vielä keksisimme siellä säilössä olevilla tavaroille toisen säilytyspaikan, niin kuistin paneliseinät saisi maalattua. Katsotaan, milloin saan laitella kuvia teillekin nähtäväksi. :)


Iloa viikkoosi!


keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

Talvisia kuvia

Löysin kamerasta miehen ottamia kuvia lapsista ja meidän kodista kauniina aurinkoisena pakkaspäivänä. Tännekin saatiin viimein lunta! Vaikka oikeastaan toivoin jo viimeistenkin lumien sulavan pois ja kevän jo tulevan, niin olin kyllä iloinen lumesta. Oli nimittäin niin mukava ulkoilla lasten kanssa, kun sai reippaasti kolata lunta koko ulkoilun ajan parina päivänä. Minä olen niin huono lähtemään lenkille tai muuten urheilemaan, että tällainen hyötyliikunta on ihan paras vaihtoehto. Hiki tulee aivan huomaamatta. Lapsillakin riittää kovasti touhua ja tekemistä lumen kanssa.




Pojan uusi rattikelkka on ollut kovassa käytössä ja poika ja tyttö ovat myös hiihdelleet taloa ympäri muutamaan otteeseen. Ladulle emme ole vielä tänä talvena päässeet, mutta suunnitelmissa olisi tämäkin pian toteuttaa.

Täällä päin vietetään nyt talvilomaa, mutta miehen loma on vasta ensi viikolla. Miehen aiemmat talvilomat ovat menneet rakentaessa, joten nyt olisi tarkoitus oikeasti lomailla ja viettää aikaa perheen kanssa. Rakennushommiahan meillä riittäisi, mutta täällä kun eivät työt tekemällä lopu, niin mitään hirveätä kiirusta ei ole.






Aurinkoista lomaa kaikille hiihtolomalaisille!

maanantai 27. helmikuuta 2017

6-vuotias

Meidän esikoispoika täytti eilen kuusi vuotta, joten kevään juhlakausi pääsi taas alkamaan. Meidän perheessä riittääkin synttärisankareita tästä eteenpäin joka kuukaudelle aina toukokuuhun asti. Siihen kun lisää Runebergin- ja ystävänpäivän, pääsiäisen ja vapun, niin yhtä juhlaa ja herkutteluahan tämä kevätkausi tahtoo aina olla. Eipä ainakaan helpota yhtään tämän mamman jokavuotista "kesäksi kuntoon" -haavetta.

 

Poika halusi kermakakun ja hän sai itse valita sen päälle syötävän kakkukuvan. Valinta osui Spidermaniin. Kummasti nuo Spidermanit ja muut supersankarit kiehtovat tuollaista 6-vuotiasta poikaa, vaikkei sen aiheisia ohjelmia tai pelejä olla katsottu tai pelattu. Valmiista kakkukuvista minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta, mutta aika käteviähän nuo ovat. Helpottavat huomattavasti kakun koristelua, kun se ei mitään mielipuuhaa ole. Kuva oli tosin parista kohtaa valmiiksi halki, vaikka varjelin sitä kuin kalleinta aarrettani kaupasta kotiin tultaessa. Eipä tuota kuitenkaan paljon huomannut. Kakun sisällä oli mansikka-valkosuklaamousse ja reunoilla pienoiset kermavaahtoöverit. :D Laskiaispullia täytyi toki myös pöydässä olla, kun laskiaissunnuntai sattui olemaan.





Poika sai tosi kivoja ja tarpeellisia lahjoja. Rattikelkka oli pojalle iloinen yllätys, sillä meillä ei ole sellaista aiemmin ollut, eikä hän nytkään arvannut sellaista saavansa. Hiihtovälineetkin päivitettiin oikean kokoisiksi. Useampi uusi tehtäväkirja oli mieluisaa vaihtelua ainaisiin leluihin. Leluja kun on jo talo täynnä. Poika uppoutuikin heti tehtäväkirjojen täyttämiseen niin, että meinasi serkkulasten kanssa leikkiminen unohtua välillä kokonaan. Mukavat juhlat saatiin joka tapauksessa jälleen viettää!


Vieraiden lähdettyä suuntasin vielä ystävän luo upeaan naisseuraan katsastamaan uuden PompdeLux-malliston. Olen kyllä ylpeä itsestäni, kun pysyin järjissäni siellä nättien vaatteiden ympäröimänä. Maltoin pitäytyä suunnitelmassani ja tilasin vain pari vaatetta. Muutaman kuukauden päästä, Pompin alennusmyyntien alkaessa, mennäänkin sitten vähän enemmän tunteella! ;) 


Mukavaa alkanutta viikkoa sinulle! :)


tiistai 21. helmikuuta 2017

Verhokapat vanhoista pitsilakanoista

Viime postauksessa kerroin, että olen aloittanut verhokappojen ompelun. Kappojen ompeleminen vanhoista lakanoista kävi lopulta yllättävän nopeasti, koska ainut ommeltava sauma oli kuja verhotankoa varten. Nyt ovat kaikki kuusi kappaa valmiina, ja sain otettua kuviakin verhoista. Saatte nyt katsella näitä samoja nurkkia postaus toisensa jälkeen. Tuo keittiön alue nyt sattuu olemaan tällä hetkellä viimeistellyin ja kuvauksellisin kohta meidän kodissa, joten sitä on mukavin näytellä muillekin.

Vanhoja pitsilakanoita olemme hankkineet jo monta vuotta sitten useista eri paikoista juuri tätä tarkoitusta varten. Salusiinit ompelin ennen joulua lakanoiden alaosasta ja pitsiosuus pääsee nyt oikeuksiinsa kapoissa. Hieman oli jännitystä, kun huomasimme, että osa lakanoista oli melko kapeita. Löysimme kuitenkin kolme lakanaparia, jotka ylettyvät juuri ja juuri ikkunalistasta toiseen.


 
 Lakanoita on kutakin kaksi samanlaista, joten vierekkäisissä ikkunoissa on aina samanlaiset pitsit. Neljässä verhossa on samat nimikirjaimet, "LK". Kahdessa keittiön puoleisessa verhossa nimikirjaimet ovat niin koukeroiset, etten edelleenkään ota niistä selvää. Keittiön työtason takana oleviin ikkunoihin ei tule salusiineja. Tiskatessa vettä roiskuu väkisinkin ikkunoihin, enkä uskalla edes kuvitella, miltä valkeat salusiinit näyttäisivät muutaman tiskausrupeaman jälkeen. Astianpesukonehan meillä astiat pääosin pesee, mutta aina on jokunen paistinpannu tai muu koneeseen kelpaamaton astia pestävänä.





Mielestäni kappa-salusiini -yhdistelmä sopii kauniisti meidän kuusiruutuisiin ikkunoihin. Pitsikappojen myötä koti näyttää aina vain kotoisammalta ja nätimmältä.



Kevät on jotenkin sopivaa aikaa ompeluun, vaikka en minä kudintakaan kaappiin laita kevään ja kesän tullessa. Minulla on jo muutama  uusi ompelutyö mielessä ja kankaat odottamassa. Pienen luovan tauon jälkeen ryhdynkin taas uusien töiden kimppuun. :)


Iloisia pakkaspäiviä!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...